Koiran luonne

13.11.2018

Vihdoin sain kasattua luuni sohvan pohjalta kaamoksen keskellä ja päädyin päivittämään koirakuulumiset. Syksy on ollut harrastelun kannalta melko hiljainen. Mango käväisi Seinäjoella kehässä saaden puhtaan ERI:n. Enpä paljon muuta odottanutkaan, matkaseuralle porisin, että en mene kehään lainkaan, Mango kun oli kaljurotta. Jälleen iloinen yllätys, miten luontainen esiintyjä tämäkin tyttö on (koira siis). Harjoituksen puutteesta huolimatta Mango käyttäytyi kauniisti, kuin ammattilainen =)

Kukka ei ole Ruotsiin valioitumisen myötä näyttelyissä käynytkään. Pojissa se kävi, mutta siitä kertoo omistaja varmastikin enemmän niin halutessaan. Pentuja ei ole kuitenkaan tulossa. Luonnetestissä Kukka kävi kesällä. Siitä onkin ihmettelyä tullut, tulos kun oli hylätty. No worries, tämänkin osasin ennustaa :D Ennen tilaisuuteen menoa soitin Terhille ja kerroin, että tulos ei tule olemaan realistinen koska Kukalla ei ole se paras päivä. Se käyttäytyi kovin varautuneesti ja levottomasti ennen alueelle menoa jo.

Kukassahan on se varautunut puolikin (jotkut saattavat muistaakin, miten se haukkui Turussa japanilaistuomarin pystyyn...). Varauksellisuudesta se pääsee kuitenkin yleensä yli pienellä tsemppauksella. Luonnetestissä Kukka ei alkanut lainkaan leikkimään, eikä ottanut kontaktia tuomariin oikeastaan ollenkaan, tuomarin hienosta, hienosta ponnistelusta huolimatta. Niin... se on akita, leikkii silloin kun tahtoo, ja kenen kanssa tahtoo.

En nyt testausosa-alueiden nimiä muista, mutta tynnyri ja nurkan takaa yllättävä sätkynukke olivat aivan liikaa. Kukka ei yksinkertaisesti suostunut palaamaan kummankaan lähelle (sätkynuken sopiva kiertoetäisyys olisi ollut Kukan mielestä n. 1,2 km). Tämän pehmeyden vuoksi tuomari halusi testin keskeyttää. Tämä sopi minulle oikein hyvin. Kukka on Kukka. Se luottaa läheisiin ja tarpeeksi tuttuihin ihmisiin. Se ei koe tarpeelliseksi miellyttää jotakuta ventovierasta leikkimällä tämän kanssa. Jos sen luottamus petetään, se loukkaantuu kyllä verisesti.

Kukan kohdalla uskon myös siihen, että koirilla on erilaisia päiviä. Toki energisyydeltään erilaisia päiviä on jokaisella koirallani, mutta Kukalla todella on paskoja päiviä. Ja sitten huippupäiviä. Yleensä en tällaiseen inhimillistämiseen koirien kohdalla sorru, mutta hankala kieltääkään, kun se niin selvästi Kukan kohdalla näkyy. Ja tämä luonnetestaus päivä oli sellainen paskapäivä.

Yksi asia oli testissä itselleni äärimmäisen tärkeä ja olen valtavan ylpeä tytöstä: puolustaessa Kukka ei viereltäni hievahtanutkaan. Haukulla se puolusti viimeiseen asti. Niin totisesti se rinnallani seisoi, että se oli jopa liikuttavaa <3