Onni

Onni oli ensimmäinen akitani. Cazador Grande El Don De La Amistad. Tämä iloinen poika tuli meille sijoitukseen. Hyvin pian meille muuton jälkeen huomasin Onnin takaliikkeissä epätavallisuutta ja rakenteellista heikkoutta. Puolen vuoden iässä liikkuminen oli ontuvaa ja haastavan oloista pojalle. Lonkat kuvattiin. Todettiin lonkkaniveldysplasia ja poika sai tulehduskipulääkkeitä sekä Carprophen injektio kuurin. Muutama kuukausi mentiin eteenpäin.

Yhtenä päivänä koira käyttäyty hyperaktiivisesti. Se oli epätavallisesti tehnyt hieman tuhoja yksin ollessaan. Päätettiin ottaa uudet kuvat. Lonkkien rakenne oli heikentynyt niin, että reisiluunpää oli lähestulkoon irti lonkkamaljasta. Kasvulevyt olivat yhä auki, joten oli todennäköistä, että irtoaminen tulisi kasvun myötä tapahtumaan. Eläinlääkäri suositteli koiran lopetusta tai lonkkaleikkausta.

Kasvattajien kanssa oltiin vaihtoehdoista keskusteltu. Iso leikkaus koiran kasvuvaiheessa ei mielestämme palvele koiraa. Lonkkaleikkausten leikkaustuloksetkaan eivät ole olleet niitä parhaimpia. Näinpä päädyttiin päästämään Onni kivuista. Ikävä iskee aina kun kuvan näkee. Tätä kirjoittaessani poikamme Jesse istuu vieressä. Hetki sitten hänkin totesi, että on vieläkin ikävä Onnia.

Onnin kautta sain itsevarmuutta omaan arviointikykyyn. Havaitsin hyvin varhain, että kaikki ei ole hyvin. Näin oli myös Lehtisen kohdalla, joskin Lehtisella vaiva on eri, mutta rakenteellinen vika kuitenkin. Onni oli energinen pusukone. Omaa tahtoa oli pienellä miehellä ja Onnia ei voinut ikinä, ei edes aivan pienenä pentuna pitää irti, sillä se läksi kuljeksimaan omia teitä.

Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita